Mielikuvituksella uusiin todellisuuksiin

Mielikuvitus on minusta yksi ihmisen aliarvostetuimmista tehdasasetuksiimme kuuluvista työkaluista. Vilkuilin netistä sanan "mielikuvitus" määritelmiä, ja ne olivat kaikki jotenkin latteita ja rajoittuneita. "Aistihavaintojen pohjalta järjestetyn tiedon uudelleen muokkaamista". "Ihmisen ominaisuus, joka auttaa selviytymään ympäristössään aiemmin oppimansa perusteella". Höh, ikään kuin mielikuvitus olisi vain eletyn ja koetun elämän vaatimaton jatke. Jos noin olisi, Harry Pottereita ei olisi koskaan kirjoitettu!

Minulle mielikuvitus tarkoittaa portaalia uusiin maailmoihin, uusiin rinnakkaistodellisuuksiin. Mielikuvittelussa ei ole kyse suorituksesta, jossa yritämme selviytyäksemme pinnistää yli tavanomaisten aistihavaintojemme, vaan siitä että annamme muista rinnakkaistodellisuuksista tihkua informaatiota meidän taajuuteemme. Parhaimmillaan sitä tulee hyvin vaivatta, jopa pyytämättä ja yllätyksenä. Lähellämme olevien muiden todellisuuskuplien saumat vuotavat, ja hetkittäin näemme välähdyksiä toisenlaisista elämistä ja olosuhteista. Siitä miten asiamme voisivat olla. Ja ovatkin – siinä toisessa rinnakkaistodellisuudessa. 

Kaikki versiot meidän erilaisista todellisuusskenarioistamme ovat olemassa eri taajuuksilla. Siellä on esimerkiksi sellainen, jossa minä jäin töihin IT-alalle ja naimisiin Vantaalle. Sellainen, jossa muutin Lappajärvelle mutta en perustanutkaan Kultaista Kiulukkaa. Sellainen, jossa en tohtinut hankkia omakotitaloa Jokikylästä, ja sellainen jossa jäin kukkakauppiaaksi, koska se oli kaikin puolin järkevää. Siellä on varmasti sekin todellisuus, jossa en tee enää töitä ollenkaan, vaan elämä on pelkkää laulua ja tanssia :D Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana olen käyttänyt omissa valintatilanteissani pääsääntöisesti mielikuvitusta (vastakohtana järkeilylle), eli sallinut itseni ottaa vastaan pilkahduksia lähistöllä kelluneesta todellisuuskuplasta, jonka saumat ovat vuotaneet.

Prosessi on yksinkertainen.
1. Mielikuvitellaan eli otetaan vastaan vihjeitä uusista mahdollisuuksista ja maisemista.
2. Viipyillään mielikuvitusmaailmassa ja tunnustellaan miltä uusi maisema TUNTUU: onko tämä uusi mahdollisuus minua laajentava? Vai onko se minua rajoittava, supistava? On huomattava, että lähistöllämme on myös rinnakkaistodellisuuksia, jotka edustavat nykyistä alempia värähtelytaajuuksia, eli kaikki muutokset eivät automaattisesti vie meitä eteenpäin.
3. Tehdään valinta: pysytään nykyisessä todellisuudessa tai siirrytään uuteen tekemällä sen mukaisia käytännön toimia. Joskus valitsemme ei-niin-kauhean-hyvin ja otamme askelen taaksepäin, mutta sekin on ok. Niin sanottuja virheitä ei ole olemassa. Joskus taas onnistumme valitsemaan helmen, jolloin valintamme on linjassa sielumme ja sydämemme kanssa. Tällaiset valinnat siirtävät meidät uuteen todellisuuteen, uuteen rinnakkaismaailmaan, joka värähtelee korkeammalla taajuudella.

Aikanaan ihmettelin, kuinka J.K. Rowlingin tai yleensä kenenkään mielikuvitus on voinut tuottaa Harry Pottereissa kuvattuja paikkoja, olioita ja ilmiöitä. Sittemmin kuulin, että materiaali on saatu olemassa olevasta rinnakkaistodellisuudesta, joka muistaakseni on  muussa kuin meidän Universumissamme. Rowlingin ystävä on kanavoinut eli välittänyt sieltä tietoa ja kuvastoa käytettäväksi kirjoissa. Sama pätee kaikkiin muihinkin scifi- ja fantasiakirjoihin, elokuviin, videopeleihin… käsikirjoittajalla on tietoinen tai alitajuinen yhteys rinnakkaistodellisuuteen, jossa kaikki se on jo olemassa. Kaiken taiteen tekemisessä on oletettavasti kyse tästä ilmiöstä: voimme ammentaa muualtakin kuin siitä minkä näemme ja koemme juuri nyt.

Rinnakkaistodellisuuksien määrä on ääretön, ja niin ovat myös meidän vaihtoehtomme. Ketään ei ole tuomittu jäämään paikoilleen, vaan ympärillämme on lukemattomia todellisuuksia joista voimme valita joka päivä. Joskus siirtymä kahden eri todellisuuden välillä on pieni, joskus se on kvanttiloikka.

Siinä on meidän olemassaolomme tarkoitus: siirtyä mielikuvituksemme avulla todellisuudesta toiseen, samalla värähtelytasoamme nostaen.

Valoa toivottaen,
Kaisu ❤